Koliini, joka on B-vitamiinien kompleksin jäsen, on rasva-aineenvaihdunnassa vaikuttava lipotrooppinen aine. Se ehkäisee liiallisen rasvan kertymistä maksaan. Se on tärkeä maksan terveydelle. Siitä on hyötyä Alzheimerin taudissa ja muistiongelmissa.

Koliinin puute voi aiheuttaa maksasairauksia ja valtimonkovettumatautia.

Itse asiassa koliini ei teknisesti ole B-vitamiini. Koska se kuitenkin yhdessä muiden B-vitamiinien, erityisesti foolihapon (B9) ja kobalamiinin (B12), kanssa vaikuttaa rasva-aineenvaihduntaan sekä sydämen ja aivojen terveyteen, se luetaan B-vitamiinien kompleksiin.

Koliini on myös välttämätön sappirakon ja maksan terveydelle, hormonien tuotannolle sekä keskushermostolle.

Koliini yhdistyy etikkahappoon ja muodostaa asetyylikoliinia, joka on aivojen ja muistitoimintojen kannalta erittäin tärkeä välittäjäaine.

Tutkijat uskovat, että koliinia voidaan käyttää Parkinsonin ja Alzheimerin kaltaisten aivo- ja keskushermostosairauksien hoidossa ja jopa ehkäisyssä. Alzheimer-potilaiden aivoissa asetyylikoliinin taso on alhainen.

Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että koliini on vastasyntyneiden terveelle aivotoiminnalle erittäin tärkeä.

Koliini suojaa maksan terveyttä edistämällä rasvojen jakautumista elimistöön maksasta.

Koliini muodostaa fosfatidyylikoliinia, jota käytetään solukalvon rakentamiseen. Fosfatidyylikoliinia käytetään tarvittaessa koliinin lähteenä. Saksassa lääkärit käyttävät fosfatidyylikoliinia maksatulehduksen hoidossa.

Lähteet

Luonnostaan sitä on jokaisessa elävässä solussa, joten sitä on kaikenlaisissa vihanneksissa ja eläinten lihassa. Ihmiskeho voi saada koliinia glysiini-nimisestä aminohaposta. Saamme koliinia lesitiiniä sisältävistä ruoista. Lesitiini hajoaa elimistössä ja vapauttaa koliinia. Riisi, kananmuna, punainen liha, maksa, kaali, kukkakaali, soijapavut, kikherneet, linssit, vihreät pavut, herneet ja auringonkukkalesitiini sisältävät koliinia. Lisäksi lesitiiniä lisätään sellaisiin elintarvikkeisiin kuin jäätelö, margariini, majoneesi ja suklaa, jotta niiden sisältämä rasva ja vesi sitoutuvat toisiinsa.

Päivittäisessä ruokavaliossamme on 300–1000 milligrammaa koliinia. Aikuisille naisille riittää 425 milligrammaa, miehille 550 milligrammaa. Raskaana olevien tulisi saada 450 mg ja imettävien äitien 550 mg.

Koliinin puute

Pelkkää koliinin puutetta on käytännössä mahdoton havaita. Se liittyy yleensä proteiinin puutteeseen. Nämä oireet ilmenevät joko kokeellisesti tai yhdessä muiden vitamiinien puutoksen kanssa.

Rasva-aineenvaihdunta häiriintyy. Rasvaa alkaa kertyä elimistöön, erityisesti maksaan.

Solukalvojen eheys ja kestävyys heikkenevät. Koliinin puutteesta johtuva tämä ongelma näkyy erityisesti hermosäikeiden myeliinitupessa.

Koliinin liikasaanti

Yhtä tiettyä haittaa ei ole määritelty. Kun sitä ei saada ruoasta vaan otetaan lääkkeenä suurina annoksina, se voi laukaista sitä henkilöillä, joilla on epilepsia (= kaatumatauti) taustalla.

Koliinin käyttö hoidossa

Sillä on laaja käyttöalue yhdessä muiden B-vitamiinien kanssa. Tänä päivänä sen vaikutukset eivät ole kaikilla käyttöalueilla tieteellisesti täysin selviä. Yleisimpiä käyttökohteita ovat:

  • Hermoston johtumishäiriöissä, muistiongelmissa, lihasnykäyksissä, sydämentykytyksissä ja Alzheimerin taudissa, Huntingtonin korea -taudissa
  • Maksan ja munuaisten sairauksissa, kuten hepatiitissa ja kirroosissa
  • Joidenkin lääkkeiden sivuvaikutusten lievittämiseksi, esimerkiksi fentiatsiiniryhmän lääkkeiden aiheuttamissa kasvojen lihasten supistuksissa ja spasmeissa, joita kutsutaan tardiiviseksi dyskinesiaksi
  • Lisäksi sitä suositellaan päänsäryn, jännittyneisyyden, ruokahaluttomuuden, ummetuksen, glaukooman ja muiden silmäongelmien sekä korvien soimisen ja muiden korvaoireiden yhteydessä
  • Se voi myös auttaa vähentämään veren kolesterolin korkeutta ja valtimonkovettumatautia, sappikiviä, verenpainetautia sekä sydänkohtauksen riskiä.