Mevlid Kandili eli Herramme (SAV):n maailmaamme kunnioituksen päivä osuu 14. helmikuuta 2011 maanantai-iltana.

Autuas Syntymä ja Mevlid Kandili

Elämän tarkoitus, luomisen merkitys oli pyyhitty pois, kadonnut. Kaikki oli peittynyt merkityksettömään sekasortoon ja surun verhoihin.

Henget odottivat jotain, tunsivat sisimmässään, että valo repisi pimeyden verhon.

Tuolla hurjalla aikakaudella universumin horisontista nousi aurinko. Tämä aurinko oli viimeisen ajan profeetta Hz. Muhammed Aleyhissalätü Vesselam. Tämä ainutlaatuinen tapahtuma, joka muutti historian kulkua ja elämän virtausta, oli suurin maailmaa järkyttäneistä muutoksista.

Juuri se henkilö, joka tulisi ratkaisemaan ihmiskunnan mielessä ja sydämessä olevat solmut "Kuka olet, mistä tulet, minne olet menossa?" -kysymyksiä ja julistamaan ja todistamaan niiden ratkaisun universumin Herralle, ei tulisi vain ihmisten sieluihin ja sydämiin, vaan sen heijastus näkyisi muissakin olennoissa, jopa elottomissa esineissä.

Mitä kaikkea tapahtuikaan sinä yönä, jolloin idästä länteen koko maailma peittyi valoon ja Jumalallinen muutos ilmeni?

Juutalaisten johtajat ja oppineet näkivät kirjoissaan aiemmin kohdattujen viittausten ja ilosanomien paljastuvan. Kukaan muu ei tiennyt, he ensimmäisinä antoivat tämän ilosanoman.

Sinä yönä juutalaiset oppineet katsoivat taivasta ja sanoivat: "Tänä yönä, jolloin tämä tähti syntyi, Ahmed on syntynyt." (1)

Eräs juutalainen johtaja Mekassa Profeettamme syntymäyönä kysyi kokouksessa, jossa olivat muun muassa Kuraishin johtajia kuten Hišam ja Walid bin Mughira, Utba bin Rabia: "Syntykö kenellekään teistä lapsi tänä yönä?" He vastasivat: "Emme tiedä."

Juutalainen sanoi: "Vallahi, inhoan teidän välinpitämättömyyttänne! Kuulkaa, te Kuraishin joukko, mitä sanon teille, kuunnelkaa tarkkaan. Tänä yönä on syntynyt tämän yhteisön viimeinen profeetta Ahmed. Jos olen väärässä, kieltäydyn Palestiinan pyhyydestä. Kyllä, hänen olkapäidensä välissä on punertava luomi, jossa on karvoja."

Kokouksessa olleet hämmästyivät juutalaisen sanoista ja hajaantuivat. Jokainen kotiin palattuaan kertoi tilanteen perheelleen. He saivat tiedon: "Tänä yönä Abdulmuttalibin pojalle Abdullahille syntyi poika. He antoivat hänelle nimeksi Muhammad."

Seuraavana päivänä he menivät juutalaisen luo ja sanoivat: "Oletko kuullut, että mainitsemasi poika on syntynyt keskuudessamme?" Juutalainen kysyi: "Tapahtuiko hänen syntymänsä ennen vai jälkeen kuin annoin teille tiedon?" He sanoivat: "Ennen, ja hänen nimensä on Ahmed." Juutalainen sanoi: "Viekää minut hänen luokseen."

He nousivat yhdessä juutalaisen kanssa ja menivät Hz. Aminen taloon, astuivat sisään. He toivat Profeettamme juutalaisen luo. Kun juutalainen näki Profeettamme selässä olevan luomen, hän pyörtyi, tuli huonovointiseksi. Kun hän tuli tajuihinsa, he sanoivat: "Mikä sinulle tuli, voi raukkaa."

Juutalainen sanoi: "Nyt profeetallisuus on mennyt Israelin lapsilta. Kirja on myös mennyt heidän käsistään. Nyt juutalaisten oppineiden arvo ja kunnia on poissa. Arabit saavuttavat pelastuksen profeettansa kautta. Te Kuraishin joukko, oletteko iloisia? Vallahi teille annetaan voima, voimakkuus ja ylivalta, joka ulottuu idästä länteen." (2)

Onnellisen äidin, joka toi universumin Herran maailmaan, näkemät ennen maailmalle tuloa olivat hyvin merkityksellisiä.

Kun hän oli raskaana Profeetta Herramme, hän näki unessa: "Olet raskaana ihmisten parhaalle ja tämän yhteisön herralle. Kun tuot hänet maailmaan, sano 'Hänen suojelukseensa yhden ja ainoan luona, joka suojelee kaikelta kateellisten pahalta', sitten anna hänelle nimi Ahmed tai Muhammad."

Hän kertoi myös Abdulmuttalibille nähneensä valossa, joka lähti hänestä itsestään, koko idän ja lännen, Damaskoksen ja Bosran palatsit ja toreja, jopa Bosran kamelien ojennettujen kaulojen. (3)

Saman yön näkemiset Hz. Aminen luona olleelta Uthman ibn Asin äidiltä olivat seuraavat: "Sinä yönä talon sisätilat täyttyivät valosta, näimme tähtien roikkuvan niin kuin ne olisivat valumassa päällemme."

Kyllä, Mevlidin kirjoittaja Süleyman Çelebi, joka ilmaisi tämän ylevän hetken, on runoillut kaikki nämä totuudet tässä säkeessä: "Ja Muhammedin tulosta tuli varmaa / Monet merkit ilmestyivät ennen hänen tuloa."

Rabī' al-awwal-kuun 12. päivän maanantaiyö, laskelmien mukaan, vastasi gregoriaanisen kalenterin mukaan 20. huhtikuuta.

He peittivät kahden maailman Herran, joka kunnioitti maailmaa, sinä päivänä tapana olevalla vatiolla.

Arabeilla oli tuolloin tapana, että yöllä syntyneen lapsen päälle asetettiin vati, eikä häneen katsottu ennen päivänvaloa. Mutta katsoessaan he näkivät, että Profeetta Herramme päälle asetettu vati oli halkeillut kahtia, Herramme tuijotti silmiään taivaaseen ja imi peukaloaan. (5)

Kyllä, tämä merkki oli profeetta, joka oli lähetetty murskaamaan ja tuhoamaan kaikenlainen epäusko, sorto, monijumalaisuus ja kaikenlaiset väärät uskomukset ja tavat, ja valaisemaan universumin uskolla, valolla ja johdatuksella.

Saman yönä nähtiin, että suurin osa Kaabassa palvotuista elottomista epäjumalista kaatui ylösalaisin.

Saman yönä saatiin tietää, että Kisran palatsi keinui kuin kehto ja sen neljätoista parveketta murskautui ja putosi maahan.

Nähtiin, että Savassa pyhänä pidetyn järven vesi väistyi ja katosi.

Havaittiin, että tuhat vuotta palanut ja sammumaton zarathustralaisten tuli sammui.

Kaikki nämä ovat merkkejä ja tunnusmerkkejä siitä, että uusi maailmaan tullut henkilö poistaa tulenpalvonnan, epäjumalien palvonnan, murskaa Persian valtakunnan ja poistaa Jumalan luvatta pyhiksi katsottujen asioiden pyhyyden. (6)

Juuri tätä yötä kutsumme Profeetan Syntymän Yöksi ja muistamme ja juhlimme sitä joka vuosi uudelleen koko sydämellämme ja sielullamme. Vastaamme tätä yötä koko universumin kanssa ja nousemme seisomaan hänen saapumisensa kunniaksi maailmaan.

Mikä ylevä kunnia ja mikä suuri onni on tarttua uudelleen lujasti hänen tuomaansa ikuiseen valoon, avaamaansa onnen tielle ja hänen jaloon sunnah'haansa, ja Mevlid Kandilin kautta uudistaa valamme ja uskollisuutemme häntä kohtaan.

Korkea Herramme saakoot meidät rakkaan Lähettiläänsä välityksen osallisiksi.